Suomeni puolesta – kenet minä haastaisin?

Julkaistu Keskipohjanmaan mielipide-sivulla huhtikuussa 2021

Suomalaisten kielitaidon on todettu rapistuvan. Koulunsa päättävät suomalaiset nuoret eivät täysin osaa omaa äidinkieltään. Vajakki on heidän koulunsa. Onko jätetty kertomatta, että valokuitu kotiin ja 5G puhelimeen eivät vielä riitä tiedon siirtoon. Tarvitaan myös kieli. Äidinkieli on ajattelun väline ja älykkyyden hyödyntäjä. J. R. R. Tolkienin tunnemme, mutta muinoin myös ranskalainen oppinut ihastui suomen kielen ilmaisuvoimaan, pitäen kieltä shamanistisena. Sillä voi laulaa vastustajan suohon.

Myöskään vieraita kieliä koulussa ei enää riittävästi opita. ”Maailmankieli” englanti on jo maanlaajuisesti toinen kotimainen kieli, mutta sen lisäksi Suomesta tulisi löytyä taitajia kaikille tärkeimmille kielille. Meillä on ulkomaan yhteyksiä, ja sivistyneet kansat arvostavat äidinkieltään.

Kulttuuritoimittaja Anni Saari totesi kolumnissaan (KP 22.3.) suomalaisten kielitaidon rapistumisen syiksi viimeaikaiset koulu-uudistukset ja yliopiston pääsykoeuudistuksen. Hän oli oikeassa, mutta ohitti syyn, jota ei tavata mainita: Peräti puolen vuosisadan verran suomenkielisiltä koululaisilta on yhden vieraan kielen paikan vienyt ruotsi. Sen opettamista kaikille suomalaisille ei suinkaan aloitettu maamme ruotsinkielisten 5% osuuden tähden, eikä se ole sen peruste edelleenkään.

Neuvostoliiton laajenemispyrkimyksen torjumiseksi haluttiin Suomessa vahvistaa leimautumistamme osaksi Skandinaviaa. Siksi maastamme alettiin tehdä keinotekoisesti kaksikielisten kansalaisten valtiota, toisena kielenä Ruotsin kansalliskieli ruotsi. Neuvostoliiton romahdettua romahti tuon monessa mielessä epäonnistuneen utopian julkinen peruste. Ei-julkinen peruste jäi, ja niin sanottu pakkoruotsi kouluihin. Ruotsin ”kielikylvetys” on nyt laajennettu Yle:n kaikille TV-kanaville.

Suomalainen on vaatimaton ja puolueittensa pettämä. Suomalaisuusaatetta ja suomen kielen asemaa alkoivat 1800 luvulla ajaa sellaiset, kuin J. G. Linsén, F. Bergbom, A. I. Arwidsson ja E. G. Ehrström, esimerkiksi lehdessä: Åbo Morgonblad. Tahdonkin nyt haastaa Suomen ruotsalaisia vaikkapa yliopistopiireissä. Seuratkaa kunniakkaita isiänne! Kertokaa Suomen kansalle suomen kielen merkityksestä! Nostattakaa fennomanian uusherätys! Jääkää historiaan oman maan kansallisen, kielellisen identiteetin herättäjinä!